Kotona juniorin kanssa. Apteekkireissua lukuunottamatta mikään ei vaadi koristautumaan, paitsi ehkä (vähäisten) etätöiden tekemisen moraalinen pakko (enhän mä nyt voi pyjamassa työpuheluita soitella!). Halusin kuitenkin saada näille Massimo Duttin metallirinkuloille käyttöpäiviä, joten tässä ne nyt ovat - tällä kertaa rapeaksi silitetyn pitkän paitiksen kanssa.
Enivei, luulen lukeneeni jostain muualta, että tuollainen rinkuloiden kaltainen kulutetun ja raspatun näköinen hopeaväri olisi väriltään gunmetal. Oli mikä oli, tämä on justiinsa se väri, jonka värisiä kaikkien korujen tulisi olla. Ei liian kiiltäviä eikä varsinkaan kullanvärisiä. Hmm, tähänhän voisi vielä heittää sekaan sen uuden trilbyn ja löysän, mustan, kulahtaneen villaneuletakin sekä mahdollisesti myös mustat nahkasaappaat. Jes! Hyvä että muistin merkitä muistiin ;o)
Valkobeigeraidallinen (onko beessi jo suomea?) paitapusero Promod, farkut H&M, rinkulat Massimo Dutti.
4 kommenttia:
Voi että miten ihanat rannekorut! Ja paitapuserokin on tuollaista ihanaa helmenharmaata raitaa, tosi kiva yhdistelmä:)
Gunmetal kuulostaa rouhealta :D
aini: joo, mää aina suosin näitä neutraaleja sävyjä niin on vähemmän tsäänssejä pistää kokonaisuus piloille! ;o)
m: joo, sanos muuta. taidan ottaa sen sanavarastoon, mutta mietin vielä suomennosta: asemetalli?
tai militäärimetalli? puukkometalli (hui)? revolverinhopea?
Lähetä kommentti