Bryssel ja sen... aamiaiset

Nyt ollaan kotiuduttu ihanasta Brysselistä, jossa aurinkoinen sää helli meitä oikein toden teolla. Lämmintä oli parisenkymmentä astetta - oikein sopiva terassikeli siis! Mainostamani mobiilibloggaus kuitenkin lopahti alkuunsa, kun gsm-yhteys lakkasi jostain mystisestä syystä toimimasta kesken kaiken, joten saatte tyytyä ylläolevaan kuvapläjäykseen.

Viikonloppumatkan päätarkoitushan oli pyrkiä nauttimaan aamiaispöydän antimista niin pitkään ja hartaasti kuin mahdollista, molemminpuolisen hiljaisuuden vallitessa, aamun sanomalehtiä lukien. What can I say - olemme aamiaisfriikkejä! Lauantaiaamun ensi aterian nautimme Le Beau Soleil-nimisessä paikassa, joka sijaitsee Sablonin aukiolta alaspäin lähtevällä rue de Rollebeekillä ja joka ei ole ainoastaan bistro vaan myös viulutyöpaja (klikkautukaa nettisivuille niin näette!). Grillattua patonkia, croissantteja, hilloa, voita, paistettuja munia, rapeaa pekonia, kahvia, tuoremehua ja sanomalehti. Onneen ei muuta tarvita!

Sunnuntaiksi olimme suunnitelleet vastaavaa ilottelua Parc d'Egmontin Orangerie-brunssipaikassa (Parc d'Egmont on se, joka myös Peter Pan -puistona tunnetaan), mutta jostain täysin käsittämättömästä syystä unohdimme ja käppäilimme sen sijaan Avenue Louiselle asti. Muistiimme oli piirtynyt Rue Jean Stas aamiaispaikkojen luvattuna maana, sinne siis. La cremerie de la vachea ei löytynyt [eikö sitä enää ole olemassa vai missasimmeko sen muuten vain?] , mutta jotain muuta kyllä: Mundo Pain, jossa patonki oli pehmeää kuin vauvan pylly, juusto maukasta kuin italialainen pecorino (jota se muuten taisi oikeastikin olla) ja paistetut munat juuri niin kypsiä kuin pitikin.

Intensiivisestä ostoskatuja pitkin kävelystä huolimatta en reissun aikana saanut loppujen lopuksi juurikaan tehtyä vaatehankintoja, koska hoidossa ollut lapsukainen oli mielessä koko ajan ja oli ihan pakko ostaa hänelle tuliaisia jokaisesta vastaantulleesta lelukaupasta. Rue Neuville lähteminen oli virhe - se on edelleen yhtä kaoottinen kuin ennenkin, HenkkaMaukkoja on kolmenkymmenen metrin välein niinkuin ennenkin, ja tuntui siltä, että viimeisetkin laatukaupat ovat sieltä hävinneet muovikenkäkauppojen ja preteen-kuteiden tieltä. Vaikka löysin minä sieltä kuitenkin Sferan... ja sain kassiini pari perusostosta, joista ehkä lisää jatkosarjamme seuraavassa osassa!

Kuvat ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle:
Näkymä hotellista; Sablonin antiikki&brocante-markkinat; Erään bistron terassilla; Talo; Katukiviä; Aamiainen Le Beau Soleilissa; Suklaakonvehtien tekoa Côte d'Or-putiikissa Sablonilla.