perjantai 7. marraskuuta 2008

McUnelmia

Richard Ashcroft, Nicola SirkisBlogissani ei mielestäni puhuta läheksikään tarpeeksi miehistä - asia, jonka tajusin vasta, kun aamun iPod shuffle - sessio alkoi epätavallisen onnenkantamoisen siivittämänä seuraavasti: The Verve: Bittersweet symphony; Jamiroquai: Supersonic; CMX: Aura; Indochine: 3 nuits par semaine; Dingo: Sinä ja minä. Okei, fuskaan vähän: antanette anteeksi jos en huomio biisien keskelle eksynyttä juniorin Tilleri talleri talliaista. Siis mutta hei. Biisien takana olevat miehet ovat juuri ne, joiden tyyli ja musiikki ovat elämääni eniten inspiroineet - tietenkin lukuunottamatta sivistyneitä musiikkikappaleita, kuten vaikka Sibeliuksen Karelia-sarja. Tarkastellaanpa miehiä yksitellen.

Richard Ashcroft. Herra Ashcroft on miesihanteeni ilmentymä: luinen, kulmikas, pitkä ja laiha. Ja sillä on huulet. Katsokaa tuon miehen suuta. Katsokaa! Ja tukkaa. Ja silmiä. Ja sen ääni on kuin elektromagneettista väreilyä metallikopissa. Huuh.

Nicola Sirkis. Indochinen androgyyni rokkimies, joka taitaa sekä pianoballadin että pogon. Samaa sarjaa kuin Ashcroft, mutta astetta enemmän punk, astetta enemmän sexy ja astetta enemmän kinky. Huomatkaa kuvan läpinäkyvä paita. Kuvitelkaa sen ylle tiukka nahkatakki. Sitäpaitsi Sirkis on ranskalainen. Ranskankielinen rokki on niiiin hot. Kao bang. Mao boy. La buddha affaire. 3ème sexe. Olen myyty.

Jay Kay. In the whites of his eyes, there's a supersonic vibe... Didjeridoo ja kissamaiset tanssikuviot. Jos capoeira olisi ihminen, sen nimi olisi Jay Kay.

Neumann. Ei, en halua mainita hänen oikeaa nimeään enkä etenkään tietää mitään Pyhästä klaanista, Via Finlandiasta saatikka Humisevasta harjusta. Minulle Neumann tulee aina tarkoittamaan punaisia kenkiä, pillihousuja, ranteeseen kiedottua sifonkihuivia, Levotonta tuhkimoa ja Nippon-korvista. Vuonna 1985 olin kymmenvuotias ja dingohuuma oli kiihkeimmillään. Liimasin oveeni aidonkokoisen Neukkuposterin ja suutelin sitä joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Ja muuten, mitä Neumannin ääneen tulee, se jos mikä on elektromagneettista väreilyä. Thukka phystyssä katujjja astele-een...

A.W. Yrjänä. Pinnallis-tyylillisesti Yrjänä ei juuri vetoa, mutta mitä siitä - intellektuellin hardcore-runopojan ei tarvitsekaan. Yöt, jotka olen viettänyt Yrjänän CMX-sanoitusten symboliikkaa mietiskellen, ovat lukemattomat. Biisien nimet kertovat kaiken: Katariinanpyörä, Tähteinvälinen, Aura, Ruoste. Turkoosi.

Mutta palataanpa McUnelmalandiasta takaisin maan pinnalle. Olen varma, että palatte halusta tietää, miten oma miestarinani päättyy: onnistuinko lassoamaan ikioman rokkihippimiehen, vai jäikö teini-ihannointi ajatuskuvien tasolle. Vastaukseksi riittänee, kun kerron, että tavatessamme ensimmäisen kerran huomioni kiinnittyi baaritiskin toisella puolella olevaan päähän, joka nousi vierustoverien yläpuolelle. Päässä oli runsaasti laineikkaita, tummia hiuksia. Siinä oli kulmikas nenä ja tummat kulmakarvat. Suu sanoi asioita, joihin liittyi metsä ja mustikat ja sade ja keltakukallinen niitty. Ainakin luulen niin, sillä huomioni oli kiinnittynyt itse suuhun. Siinä oli ne huulet...

Keitä sinun julkkisihastuslistallesi kuuluu?

Kuvat noudettu näistä osoitteista:
http://richardashcroftonline.com
http://watches.infoniac.com
http://www.dingomania.fi/
http://www.wsoy.fi
http://punkergirl29.skyrock.com/

7 kommenttia:

Bisquits kirjoitti...

Mulla oli suunnitteissa kirjoittaa samasta aiheesta, mutta ehdit ensin. :-D Siispä tunnustan sinulle julkkisrakkauteni kohteen: hän on America's Next Top Modelin tuomaristoon kuuluva Nigel Barker.

Kerroin tästä miehellenikin, ja hän sanoi, että sinua taitaakin kiinnostaa vain puoliaasialaiset miehet (mieheni on indo). Totesin siihen, että miten niin, ei Nigel ole aasialainen. Sitten katsoin tarkemmin ja totesin uudestaan, että helkkari, Nigel ON aasialainen. Pelottava havainto!

Anonyymi kirjoitti...

Oh, Neumann! Haittaako jos teen samanlaisen listan omaan blogiini joku päivä? Voisin kaivella muistini sopukoista Elämäni Miehiä :D

May kirjoitti...

Ottakaa tämä vaikka haasteena! Minulla ainakin oli superhauskaa tätä kirjoittaessani.
:o) mut sanokaa sitten miten unelmat vastaavat todellisuutta!

tiiti kirjoitti...

hihii, onkohan tuo dingomania.fi ihan virallinen saitti? naurattaa ajatus kurpahtaneesta neumannista rekisteröimässä tuota nimeä itselleen. ja, pakko myönnytys: tykkäsin määkin siitä silloin ekalla luokalla :D

May kirjoitti...

tiiti: "kurpahtaneesta" :oDDD On siellä ainakin ihan virallisen näköisiä kuvia. 84 ja 85 -vuosien kuvat on niiiin söpöjä. Voi että mitä pikkupoikia.

Sugar Kane kirjoitti...

Hahaa, taidetaan olla samaa LOISTAVAA ikäluokkaa, ja Richardin kohdalla jaamme myös loistavan miesmaun. Ihanilla miehillä on suuta, tukkaa, nenää ja kasvoissa paljon luuta. Mähän heittäydyin aivan runolliseksi!

May kirjoitti...

sugar: ai niin sitä loistavaa seiskavitosta :o) en muuten olis tuohon ruvennut laskemaankaan, minkä ikäinen vuonna 85 oikein olinkaan...